Bye bye Bangkok

Eilinen päivä tosiaan meni altaalla loikoillen. Päivä oli pilvinen, mutta kyllä täällä siltikin tarkenee. Haettiin katukärryistä taas 1,5 eurolla nuudelimätöt ja kevätrullat. On rahan arvosia. Etenkin arvostan vege pad thaita, joka maksaa vaan 30 bahtia eli 70 senttiä!

Illalla lähdettiin vielä kerran kauniiden kynsien metsästykseen. Vaikka näillä kaduilla on kauneushoitolaa hoitolan perään, koristeellisten rakennekynsien tekeminen on suhteellisen kallista eikä hyviä tekijöitä oo helppo löytää. Kaisa olis halunnut rakennekynnet sillä samalla tekijällä, joka teki Shewa Spassa kynnet Kirsille. No, tottakai tää tekijä oli sairastunut. Aikamme koluttiin firmoja ja Kaisa otti myös kynnen geelauksen Shewa Spassa. Geelauksien tekijöitä oli, mutta ei ketään, joka osais koristella... 

Tekijä oli taitava, vaikka ei paljon puhunutkaan. Vanhojen geelauksien poisto maksoi 100 bahtia ja uudet kynnet 500 bahtia.

Kynsisession jälkeen suunnattiin jälleen ostoksille. Voitte siellä koti-Suomessa odottaa tarkoin harkittuja ja rakkaudella valittuja tuliaisia, niin pitkä prosessi tää on ollut. Oltiin tosin melko ripeitä tällä kertaa, koska osattiin tehdä täsmäiskuja tinkauksen edessä heikkoina oleviin myyjiin. Hintataso täällä ei mun mielestä oo enää niin mahdottoman edullinen laatuun nähden. T-paitoja ja housuja saa neljästä eurosta ylöspäin, huppareita 10-20e, laukkuja 15-20e... Harvon edes se puolet pyydetystä hinnasta pois toteutuu, koska täällä myyjät jättää herkästi myymättä eikä vaan lähde tinkaamiseen mukaan. Täällä on myyjät monesti myös niin töykeitä, että tekee jo senkin puolesta mieli vaihtaa kojua.

Kun saatiin ostokset tehtyä, sännättiin viimeisen illan ehtoolliselle tietysti intialaiseen. Rambuttri-kadulla on Taj Mahal-rafla, jossa annokset oli noin 100 bahtia edullisemmat kuin Krabilla. Otettiin garlic naanien lisäks paneer tikka masala, chicken tikka masala ja butter masala ja juomat, teki yhteensä 15 euroa. Ja taivaallista oli!

Masu täynnä ruokaa suunnattiin jälleen yhteen hoitolaan. Markus ja Kaisa otti elämänsä ensimmäiset thaihieronnat Parin-hoitolassa. Tunnin hieronta maksoi 250 bahtia ja oli kuulemma joka latin arvoista runnomista. Koska oon hieronnoissa niin oksennusherkkä, valitsin pedikyyrin. 200 bahtin hoitoon kuului lakkaus ja raspaus. Jälki oli hyvää.

Rentoutuneet reissaajat kävi vielä juomassa yhdet Changit Khao Sanin lauantai-illan vilinässä. Hullu katu, hullu meininki.

Kello oli yli puolen yön, kun tultiin hotellille tulosteleen lentolippuja ja pakkaileen rinkkoja. Rikka Inn oli kelpo majapaikka eikä meluisan kadun äänet ainakan meidän kolmannen kerroksen huoneeseen häiriöksi kantanut. Sijainti on muutenkin hyvä, kun kaikki tapahtuma on ovesta ulos astuttaessa edessä. Ymmärrän tietysti, ettei kaikki sitä arvosta.

Aamuyöllä kello soitti neljältä, koska mun lento lähti yhdeksältä ja haluttiin ehtiä ensimmäiseen kello kuuden airport linkkiin. Muutaman tunnin yöunilla pompattiin pystyyn ja heitettiin rinkat selkään. Markuksen ja Kaisan Suomen lennon piti lähtee myös yhdeksältä, mutta Finnairin lento oli jostain syystä kolme tuntia myöhässä. Mun onneks ne lähti silti mun kanssa samaan aikaan kentälle!

Khao Sanilla oli vieläkin bileet käynnissä ja taksit pyysi 300 bahtia ja tuktukin 150 bahtia kyydistä Phaya Thain asemalle. Käveltiin ison tien varteen ja saatiin mittaritaksi. Odoteltiin tovi ensimmäistä junaa ja suhattiin lentokentälle Subway-aamupalalle (joka tällä kertaa oli iso pettymys).

Tiet eroo vielä hetkeksi, mutta kohta nähdään taas! Mää nouse ny koneeseen kohti Myanmaris ja toivon, että nuoren parin odotusaika kentällä menee sutjakkaasti!