Vang Vieng on vieny ihan mukanaan enkä oo ehtiny tähän keskittyä, mutta täältä tulloo...
Viiminen ilta vietettiin night marketilla ja aamulla tuli kyyti kohti Vang Viengiä. Ostin lipun matkatoimistosta ja reilu neljän tunnin matka oli 120 000 kipiä eli pirusti. Suurinpiirtein sama matka on täältä Vientianeen ja maksoin siitä 50 000 kipiä. Mitä siinä juttelin niin kaikilta oli sama summa otettu, hyi. Hostellilta mut haki tuktuk, joka oli niin ääriä myöden täynnä, kun siihen ahdettiin koko minivanillinen sakkia. Oon pelänny minivaneja, mutta koska bussi oli vielä kalliimpi (ja hitaampi), päädyin siihen. Kuski ajo kyllä vuoristotien tosi rauhallisesti ja kaikki säästy pahalta ololtakin. Maisemat ei ollu kummoset, koska oli niin pilvistä ja ropautti vähän vettä. Se olikin sitten ensimmäinen kerta Laosissa, kun näki vesisateen.
Vang Vieng on pieni kaupunki Vientianen ja Luang Prabangin puolivälissä. Tää on (surullisen)kuuluisa reppureissaajien bilepaikka ja mäkin oikeestaan tulin tänne tubingin takia. Meitä oli dormissa hyvä porukka ja lähdettiin keskiviikkona kaikki tubailee. Tubing on siis tän kylän the juttu: lasket vanhalla traktorin renkaan sisäkumilla jokee alas ja pyssäilet välillä joenvarsikapakkaan oluelle.
Vang Viengin keskustassa on paikka, josta vuokrattiin renkaat. Tubing maksaa 60 000 kipiä ja rengasvuokra on 60 000 kipiä, minkä saa takaisin, jos palauttaa ehjän renkaan ennen kello 18. Silkkaa rahastusta, koska harva ennätti viimisen baarin bileistä siihen mennessä takaisin ja renkaan kadottaminen jortaaniin useimpien humalatilassa on melko todennäköistä. Me selvittiin ja säästyttiin!
Äiti on siellä nyt ihan huolissaan, että täällä mennään pöhnäpäiten virtaavaan jokeen tai veteen yleensäkän. Onneks on kasvattanut vastuullisen ja fiksun tyttären, joka hanskas tän homma. Vuokrauspaikasta tuktuk (jos yli neljä henkee niin ilmanen) vei meijät joen varteen, jossa oli ensimmäinen baari. Juotiin siinä muutamat vodkaslushit ja otettiin renkaat kainaloon.
Vuoteen 2012 asti toi meno oli vielä hullumpaa. Siellä oli liaanit ja hyppyrit, miltä kaikilla mahdollisilla aineilla päänsä sumentaneet turret hyppi kivikkopohjaseen jortaaniin. Luin jostain, että parhaana vuonna 27 turistia kuoli yliannostukseen, hukkumiseen, telomiseen, mihin lie. Virkavalta laittoi koko touhulle stopin ja kaikki pistettiin maantasalle. Nyt juttu on hiljalleen alkanut alusta, on kovan syynin alla ja hommassa oli selkeesti joku tolkku, baareja vain kolme ja muutenkin se oli vaan hullun hauskaa hupia, vaikka riskinsä toki aina on. Ainakin nyt virtaus oli kova ja pohja tosi kivikkoinen. Joki ei tolta matkalta ollut syvä eikä matka pitkä. Baarien edustalla heiteltiin köydet avuks, että pääsi rantaan, mutta työtä se silti vaati. Matkalla oli siis vaan yks baari auki ja viimesen jälkeen hypättiin jo tuktukiin. Reitti oli silti riittävän pitkä, koska kolmannen jälkeen humalatila ja väsymys olis ollu jo vaarallinen.
Homma oli hauskaa ja 60 000 kipin arvosta. Reissun jälkeen sännättiin syömään ja jatkaan iltaa kuuluisaan Sakura Bariin. Seuraava päivä maattiinkin sitten isommassa tai pienemmässä krapulassa yhdessä näistä kylän monista rafloissa, joissa pyörii non stoppina Frendit (rakastan niitä!).
Tänään käytiin Luang Prabangis tavattujen enkkutyttöjen kans blue lagoonilla vähän matkan päässä Vang Viengin keskustasta. Tuktuk maksoi 50 000 kipiä per nenu, sisäänpääsy 10 000 kipiä. Blue lagoon on suht pieni, mutta syvä lätäkkö, josta on tehty pikkuinen vesipuisto. Paikalla on puuhun rakennettu hyppypaikka, liaaneja, keinuja vedessä ja liukumäki. Ja paljon korealaisia pelastusliivit päällä. Paikka oli just hyvä rentoutumiseen eikä liian täynnä turisteja.
Tääkin loppuilta on menny Frendien parissa, mutta vaihdettiin sentään ravintolaa.
Käytiin vielä kattomassa Sakuran meno enkä tiä, oliko se jopa hauskempaa selvinpäin. Korealaiset tanssimassa Gangnam stylea, ladyboyt iskemässä länkkymiesten takapuoliin kii... Emmää.
On majotuttu täällä lyhyen kävelymatkan päässä Vang Viengin ytimestä Chillao -hostellissa, joka avattiin uudelleen just ennen kun tultiin. Tää on kokenu täydellisen remontin, mutta on vielä vähän kesken. Henkilökunta on ihana, aamupala hyvä ja fiilis rento. Paikka täyttys heti meijän tulosta seuraavana päivänä. Yön hinta dormissa on viis dollaria. WiFi toiminut vähän ailahtelevasti, mutta nyt sekin ilmeisesti on kunnossa. Vielä kun saavat peilejä seinille ja yövalot punkkiin niin vallankinihana paikka yöpyä.
Tää city on mun mielestä ihanan rento paikka eikä täällä enää happy menut ja pilvipäissään pomppivat reppureissaajat valtaa katuja. Juhlia täällä pystyy vaikka joka ilta, mutta noita rentoja kuppiloita (Frendit, jee) ja hyvää meininkiä on myös paljon. Baarit menee täälläkin puoliltaöin kiinni. Neljä päivää kulu tosi lepposasti. Tää paikka on myös Luang Prabangiin verrattuna halpaa.
Huomenna otetaan suunta kohti Vientianee...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti