maanantai 28. joulukuuta 2015

Jumpa lagi, Langkawi!

No, mites... Suurinpiirtein suunnitelma c käytössä. Päätettiin lopulta, että halutaan sittenkin mennä Thaimaan Krabi/saaret -akselille uudenvuoden viettoon. Täydellistä olis ehtiä Phi Phi -saarille uudeks vuodeks, mutta saa nähdä, onko majoituspaikkoja ja venekyytejä jäljellä.


Oltiin Kirsin kanssa Krabilla kaks vuotta sitten uusi vuosi. Majotuttiin Ao Nangilla, mutta käytiin joka päivä eri saarilla ottamassa aurinkoo ja semmosta. Nyt haluttais kokee se sama reput selässä. Saa nähdä, miten hoodit on muuttunu. Meillä on huomenna puolilta päivin lento Penangista Kuala Lumpurin kautta Krabin kentälle. Näin päästään myös leima-/viisumimurheista, koska lentämällä saadaan 30 päivän leima.

Ostettiin Cenangin ostoskeskuksen vieressä olevasta kojusta lauttaliput Penangille. Oltais lähdetty jo sunnuntaina,  mutta lautat oli täynnä. Lauttaliput kojuista oli 80 ringittiä, suoraan Jetty-terminaalista 70 ringittiä. Kuitenkin haluttiin pelata varman päälle, koska lautat joulun ja uudenvuoden aikoihin myydään yleensä täyteen. Cenangilta taksi Kuahin Jetty-terminaaliin maksaa 30 ringittiä.


Meillä jää vaan yks ilta Penangissa, mikä vähän harmittaa, koska odotin siltä aika paljon. Tiistain lento Krabille oli kuitenkin järkevin uudenvuoden suunnitelmien kannalta. Lento on AirAsian ja maksoi netistä ostettuna rinkkojen kans 90 per nassu. Kallista. Ollaan varattu yöpaikka sekadormista Penangissa ja uudenvuoden yli Krabilla. Meinattiin, että säästytään täyteen buukattujen majapaikkojen ylihinnotelluista "walk in" -huoneista, vaikkei nääkään pedit edullisia ollut.

Eilen oli meijän viiminen päivä Langkawilla niin päätettiin juhlistaa sitä rantapäivällä ja illalla syömällä hyvin kaks päivää sitten avatussa intialaisessa raflassa. Se on samassa yhteydessä kuin meksikolainen ja italialainen. Ruoka oli taivaallista, mutta suht kallista. Mun olut, paneer butter masala ja garlic naan maksoi yhdeksän euroo. Eihän se nyt _kallista_ ole, mutta paikallista ruokaa limsan/oluen kanssa syö täällä kahdella eurolla. Tää oli kuitenkin joka rahan arvoista, vihdoinkin kasvisruokaa, joka maistuu! Palvelu ei ollut tällä kertaa epäystävällistä, mutta sitäkin hitaampaa...




Sain myös Kirsiltä joululahjaks jalkahieronnan, joten mentiin kaikki tytöt puolen tunnin hemmotteluun. Markukselle ei hieronnat kelvannu. Hierontapaikka valittiin sen perusteella, että omistaja osas sanoo suomeksi "hyva ystava". Ei vaan, hinta oli sopusuhtanen ja paikka siisti. Nimestä mulla ei nyt oo mitään käryä. Puolen tunnin jalkahieronta ja niskahartiamyllytys maksoi 35 ringittiä eli 7-8 euroo.



Illalla pakattiin rinkat, pelattiin erä Viittäsataa ja mentiin yöunille. Viiminen viikko majotuttiin siis AB motellissa iham Cenangin rannalla. Niillä on kämppiä myös kadun toisella puolella. Meillä oli neljän hengen huone kahdella parisängyllä. Huone oli sopivan tilava, siinä oli parveke ja suht hyvä suihku. Ei ötököitä ja mikä tärkeintä, jääkaappi. Hinta yöltä oli 150 ringittiä eli 32 euroo eli kahdeksan euroo per naama. Wifi toimi aulassa.

Kello soitti aamulla kahdeksalta. Oltiin tilattu saman paikan kautta taksi, mistä ostettiin lauttaliputkin. Hinta on sama 30 ringittiä kuin taksitolpallakin. Kuski oli yli puoli tuntia etuajassa, mikä oli positiivinen ylläri vaikka 2/4 reissuseurueesta olikin myöhässä, haha. Meijän rämisevä taksivani suhautti Jetty-satamaan ja käveltiin suoraan portille. Firman nimi on Super Fast Ferry ja sen "check-in" tapahtus juur ennen laiturille astumista pienen  pöydän ääressä. Satamarakennus on ulkoota kovin modernin ja siistin näkönen, mutta kun on kävellyt kaikkien liikkeiden ohi varsinaiseen terminaaliin, mesta on kämänen ja huonosti organisoitu. Mentiin kuitenkin vaan Penang-kylttien perässä portille A.




Lautta oli puolentuntia myöhässä ja satamassa sai jälleen ottaa nenilleen omanarvontuntevista malealaisista. Saatiin kuitenkin botskissa hyvät paikat niin, että rinkat oli nenän alla. Nukuin sikeesti lähes koko ajan. Kyyti oli kuulemma tasasta eikä merenkäyntiä juurkaan ollut. Kannatan ehdottomasti tätä tapaa, ettei niitä matkatavaroita kasata mihinkään yhteen paikkaan, koska näin paatista ulos lähteminen jopa malesialaisten keskellä sujuu sukkelammin.



Harmitti, että en hiffannu Penagia lähestyttäessä mennä kannelle ottamaan kuvia, koska saari oli aika siistin näkönen kaikkine korkeine rakennuksineen. No, Penangin lauttasatama oli aika yksinkertanen ja sijaitsi Queen Victoria Memorial Clock towerilla. Laivasta pois, parkkihallin läpi terminaaliin ja siinä taksintarjoajat jo olikin. Maksettiin 5 ringittiä per nenä noin viiden kilometrin matkasta meijän hostellille. Hostellin pitäjältä kuultiin, että kylässä on mittaritaksit. Noooo, taas rokotettiin, kun ei jaksanut tutkia etukäteen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti