Exploring Bangkok

Voi juku, nää päivät kuluu täällä ihan mahdottoman nopeasti! Tiistaina käytiin tutustumassa Khao San Roadin yöelämään, joka on lievästi sanottuna vauhdikas. Ei siinä uskalla montaa vodkabuckettia kyllä kumota, jotta pystyy huolehtimaan itsestään siinä väenpaljoudessa. Täällä nää "vodkaämpärit" on suuressa suosiossa ja peruslätrinkillä esim. vodkasprite irtoo 150-300 Bahtilla. Ne on edullisia, kun yks drinkki on keskimäärin 120-150 Bahtia. Meijän ämpärit oli ainakin enemmän vodka spritellä kuin sprite vodkalla ja ykskin riitti tuomaan huonon olon seuraavalle päivälle. 

Keskiviikko kulutettiin kyllä tehokkaasti lepäillen ja syöden, ainoastaan hotellia vaihdettiin. Majotutaan nyt samaisella Soi Rambuttrilla Green House -nimisessä hotellissa. Käyntiin siellä kysymässä hintaa niin siellä huone omalla pesuhuoneella ja ilmastoinnilla maksoi 600 Bahtia per yö. Katottiin Booking.comin kautta niin saatiin sama huone hintaan 372 Bahtia yö. Eli nokkaa kohden 186 Bahtia per yö. Näin halvalla ei olla majotuttu vielä missään. Huone on basic, kaks sänkyä, lämmin suihku ja wc. (Kerrankin mulla on jostain huoneesta kuvia.) Oma jatkojohto olis näköjään pitänyt ottaa rinkkaan, koska tässäkin huoneessa on vaan yksi pistoke. Buhuu. :D

Meijän hotellilla on myös äärettömän hyvä rafla, joskin vähän arvokas. Ollaan syöty siellä kolmen euron chicken sanwicheja ja salaatteja. Nam! Myöskin hotellia vastapäätä on useampi hyväks todettu muovituolipaikka, jossa thaikkumätöt maksaa noin 40-50 Bahtia eli rapia euro. Ne on tosi suosittuja etenkin iltaisin.

Tänä aamuna (tai lähinnä aamupäivällä) rykästiin itsemme aamukävelylle. Tavoitteena oli lenkkeillä kuninkaanpalatsin ohi, mutta lähdettiinkin väärään suuntaan (ei siis eksytty ;). Nähtiin kyllä jännää Bangkokia tässä Banglamphun alueella, mutta grand palacee ei. 

Illemmalla otettiin sitten tuktuk kuninkaan palatsille eli Grand Palacelle. Sehän on yleisölle avoinna vain 8:30-15:30 ja maksaa 500 Bahtia. Meillä ei ollut aikomustakaan mennä sinne sisälle, mutta haluttiin tietty nähdä se ulkopuolelta. Alue on valtava ja muurien sisäpuolella on Bangkokin suosituimmat nähtävyydet Phra Kaewin temppeli ja 45 senttiä korkea smaragdibuddha. Luin joistain, että alueelle kannattaa varata ainakin kaks tuntia. Me ei oltu valmiita maksaan 500 Bahtia, vaikka komean näköistä pytinkiä sieltä kyllä muurien yli kurkotteli.

Grand Palacen alueelle on myös tosi tiukat pukeutumiskriteerit (ei spagettiolkaimisia toppeja, ei liian lyhyitä paitoja, vain pitkät housut, edes caprit ei kelpaa jne.), mutta alueelta voi ilmaiseks soveliaita vaatteita myös lainata...

Täällä siis tosiaan on lähes joka turistikohteeseen pääsymaksu 100 Bahtista ylöspäin. Thaimaalainen bisnesäly. Täällä myös varotellaan kovasti huijareista eli tuktuk-kuskeista, jotka tarjoaa tosiaan pilkkahintaan tai jopa ilmaseks kaupunkikierrosta tai muuta, mutta lopulta joudutkin karvaasti maksumieheks. Me ollaan otettu asenne, ettei luoteta kehenkään vaan selvitetään itse. 

Kävellen kulkiessa tää on haastava kaupunki, koska välimatkat on pitkiä ja allekirjottaneelta meinas tänään jo lähteä varpaat tietä ylittäessä. Turistikartalla (jossa ei ole katujen nimiä...) kaikki näyttää simppeliltä, mutta korttelit ei ooka niin yksinkertaisia. Täällä kulkee bussit, junat ja metro, joita on edullista hyödyntää. Takseja ja tuktukeja on joka kulmassa, kun muistaa sopia hinnan etukäteen tai varmistua taksamittarista. Lisäks täällä on kadun varsillakin karttakylttejä, jotta kartalla pysyminen olis vähän helpompaa. Kadunnimet ja kyltit on sekä thaiksi että länsimaisilla kirjaimilla.

Back to the point, illalla käveltiin palatsin ympäri, nähtiin kun solttupojat laski puolutusministeriön edessä valtavan kokoisen Thaimaan lipun sekä käytiin kurkistelemassa Khao Phraya -joen yli Wat Arunia. Wat Arun on Bangkokin "symboli", mutta valitettavasti nyt se oli kauttaaltaan rakennustelineiden peitossa eikä illallakaan valaistu. Jokinäkymä oli silti upea.

Muutama kuva vielä palatsin ympäristöstä:

Ainiin, ensimmäinen damage koettu reissulla. Mun läppärin näyttö on hajonnut, kestihän se 24 päivää. On se nyt onneks vielä hyvinkin käyttökelpoinen, mutta ultrabookin ohut näyttö on varmaan ottanut repussa jotain iskua, vaikka on suojan sisässä ollutkin. Mä vielä pohtisin, että pyytäisinkö kaveria tuomaan mun minijärkkärin tänne, kun alkaa napsumaan tän iPhonen kanssa kuvailu. Päätin, että yritän nyt huolehtia tästä vähästä omaisuudesta ja itsestäni, kun tunnetusti kaikki hukkuu tai rikkuu, pahimmassa tapauksessa rikkuu ja hukkuu. Näillä mennään. :D

Mut hymy ei hyydy ja kaik on hyvin, jippii!