keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Temppelien metsästys jatkuu

Otettiin eilen aamun ensimmäisen aterian jälkeen tosiaan vähän lepiä, kun molemmat on ihan puhki jostain, ei tiietä mistä. Auringosta, kuumuudesta, liian vähästä vedestä... Mutta asia korjaantuu.


Olisin halunnut lähteä kävelemään meijän kartan ulkopuolella olevalle U Mongin temppelille, joka on maan alla tunneleissa. No, se on jännä, ettei reissukaveri taannoisen "Hin Wong Bay eiku tää onki Mango Bay" -reissun jälkeen luottanut mun "se on vaan viis kilsaa" -vakuutteluihin. Mutta on se luojan lykky, että täällä näitä temppeleitä riittää niin lähdettiin sitten huvin ja urheilun vuoks lenkkarit viehuen käveleen kaupungin vanhimmalle temppelille. Tää oli vähintäänkin yhtä onnistuneesti suunnitelman mukasesti toteutunut reissu, kun mainittu Hin Wong Baykin.


Nähtiin kaks temppeliä, joita ei kartassa ollu ja pitkä pätkä vanhan kaupungin muureja. Käytiin myös tunnin thaihierronnassa, mutta ei, kaupungin vanhinta Wat Chiang Man -temppeliä me ei nähty. 



Koko iltapäivä siinä käppäillessa meni ja löydettiin päiväbasaarikin. Siellä on lähinnä hedelmiä ja lihaa myynnissä, joitakin vaatteita. Tavattiin muuten semmonen Phuketista täällä työmatkalla oleva herra, joka puolestaan sanos, että yömarkkinoilla tavara on halpaa, mutta laatu täyttä kuraa. Sunday Walking Marketissa (iso basaari viikonloppuisin) kuulemma kannattaa tehdä kaikki ostokset.


Päiväbasaarin kadulla on tosi paljon edullisempia hierontapaikkoja kuin mitä esim. keskemmällä vanhas kaupunkia. Me maksettiin tunnin thaihieronnasta (joka muuten oli hyvä!) 150 Bahtia, ~3,5 euroa siis. Muissakin paikoissa näytti olevan samaa hintaa. Taolla ja Krabilla ainakin on maksanut sitä 300-400 Bahtia. Ensin pestiin jalat ja sit vaihdettiin vaatteet ja runnominen alkos. Ei vaan, teki kyllä hyvää, lihakset ihan jumissa tosta erinäisissä paikoissa nukkumisesta esimerkiksi.




Hieronnan jälkeen saatiin kupit kuumaa teetä ja paineltiin syömään. Samalla kadulla oli vino pino edullisia majataloja ja ruokapaikkoja. Me mentiin sellaseen, jonka nimi ei taas jäänyt mieleen. Valkosipulikana riisillä ja paistetulla kananmunalla ja vedellä maksoi 75 Bahtia, annos oli iso ja hyvää! Ei huono.


Sitten lähdettiin suunnistaan kohti omaa majapaikkaa ja saatiinkin todeta, että tästä kaupungista löytyy alue, jossa bisseensä ei tarvi lipitellä itekseen. Tuolla joen varressa, lähellä yömarkkinoita oli paljon sakkia liikkeellä. Tai no paljon ja paljon, selvä off season täällä on, mutta näkee vähän ihmisiäkin


No, silläkin kertaa oltiin niin poikki, että suunnattiin kaupan ja banana pancaken kautta nukkumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti