Angkorin temppelialue

Eilen aamulla kello soitti 4:40 ja klo 5:00 hyppäsin taksiin. Otettiin suunta kohti Angkor Watin temppeliä ja auringonnousua. Sovin eilen taksikuskin kanssa, että se tulee hakeen mua. Heillä oli listalla hinnat 30 dollaria taksilla, mutta mä maksoin 17 dollaria. Tuktukit on yleisesti edullisempia, mutta kyllä se sunrise-lisän kanssa olis samoja hiponut.

Temppelialueen yksi lippu maksaa 20 dollaria ja alueella on kyllä varmasti rahan edestä näkemistä. Temppeleitä on alueella paljon. Saatavilla on myös kolmen päivän ja viikon lippuja, jos oikein haluaa asiaan perehtyä. Taksikuski pysäytti lippukopille, josta äkkiä sai lippunsa. Lippuun otetaan tosiaan valokuva eli se on henkilökohtainen.

 

Angkor Wat on siis Angkorin temppelialueella oleva valtava 1100-luvulla rakennettu temppeli. Angkor Wat on tän maan kuuluisin nähtävyys ja sen kuva on myös Kambodzan lipussa. Temppeli rakennettiin hindutemppeliks, mutta on nykyään buddhatemppeli. Se on vallihaudan ympäröimä viistorninen suhteellisen vaikuttava pytinki. Pitkät käytävät on täynnä veistoksia. Alue on iso ja vaikka siellä auringonlaskua kuvaamassa oli varmasti kymmeniä, varmaan satoja ihmisiä, temppeliä sai kiertää ylhäisessä yksinäisyydessä.

Angkor Wat on varmasti tunnetuin Angkorin alueen temppeleistä, onhan se yksi Unescon maailmanperintökohteista ja sanotaan olevan myös maailman suurin uskonnollinen rakennelma. Mun lemppari oli kuitenkin ehdottomasti Bayon, joka on hymyjen temppeli. Siellä on jokaisessa tornissa neljät hymyilevät Buddhan naamat. Se on suhteellisen pieni Angkoriin verrattuna, mutta mä vietin siellä enemmän aikaa kuin Angkor Watissa.

Mieleen jäi myös temppeli Ta Prohm, joka on iso temppelialue. Siellä luonto on näyttänyt mahtiaan ja valtavat puunjuuret on pirstaloinu osia rakennelmia, osa mukautunu kivirakennelmiin. Paljon käveltävää riittää sinnekin. Siellä on kuvattu Tomb Raider, mutta mä en ole edes koko leffaa nähnyt niin en jaksanut innostua. 

Me poikettiin matkalla monella muullakin temppelillä ja poikettiin melko paljon siitä yleisestä "pikkukierroksesta", jota kuskit täällä kauppaa. Se ottaa noin 5 tuntia riippuen siitä, kuinka paljon temppeleitä jaksaa koluta. Etenkin valokuvaajan unelma toi temppelialue on. Nää kolme isointa ja varmaan kuuluisinta jäi mun mieleen ja niissä kulutin eniten aikaa. Muiden temppeleiden nimiä en nyt muista, mutta jokainen voi kuskin kanssa suunnitella oman reittinsä. Tai vuokrata 10 dollarilla moottoroidun polkupyörän ja huristella sillä. Angkor on 6 kilometriä Siam Reapin keskustasta, itse pikkulenkki on ehkä kymmenisen kilometriä. Temppeleiden kiertäminen on raskasta, koska heti, kun aurinko nousee, on niin tuskasen kuuma. Alueella suositellaan myös pukeutumaan olat ja polvet peittäviin vaatteisiin niin kuin aktiivisillakin temppelialueilla. Tätä ei todellakaan kaikki noudata enkä nähnyt ketään käännytettävän mistään temppeliltä pois, vaikka niinkin oon kuullut tapahtuvan.

Varaa aikaa, vettä ja evästä (temppeleiden läheisyydessä on paljon ryöstöhintaisia kojuja). Lähde ajoissa niin saat nauttia tunnelmasta rauhassa, puolenpäivän aikaan temppeleille alkaa lapata busseittain sakkia. Hyvää englantia puhuvasta kuskista on paljon apua, sillä vaikka se ei kierrä temppeleillä mukana, se pystyy kertoon alueesta todella paljon. Mun väsyneeseen mieleen jäi ehkä parhaiten se, että alueella on paljon päättömiä Buddhia, koska päät on myyty Thaimaahan isoista rahoista.

Mulle alueella riitti se yks päivä ja 7 tuntia. Olin niin väsynyt, että muutama temppeli, joita suunniteltiin, jäi vielä näkemättä. Lopulta alkoi tuntua, että ne vaan toistaa toisiaan enkä jaksanut enää innostua. Mutta siltikin käymisen arvoinen alue todellakin!

Kun pääsin hostellille, lähdin huonekavereiden kanssa syömään lähellä olevaan Artilles-raflaan. Suosittelen sitä niin lämmöllä kuin ikinä voin, jos kaipaa puhdasta, terveellistä ruokaa riisimätön keskelle. Eilen söin niin innolla avokadotoastin, ettei mulla oo siitä kuvaa, mutta tänänen falafel lautanen oli vähintään yhtä hyvä. Ja voimamehuu!

Muuten loppupäivä meni viiden tunnin päikkäreillä, välillä kävin syömässä ja palasin yöunille. Tänään saan nauttia omasta ajasta ja yksinäisyydestä, kun kaikki muut tytöt lähti aamusta jo Angkoriin. Hiljaisuus ja rauha aamusta asti 14 hengen dormissa on luksusta. Nyt kaupunkia kierteleen!